The Comedy About A Bank Robbery by Henry Lewis, Jonathan Sayer & Henry Shields

suomennos Mikko Koivusalo

(23.4.2019)

Farssin salattu maailma! Nyt sukelletaan pää edellä psykoanalyyttiseen taiteentulkintaan!

Kiinnostukseni dramaturgian ja sisällön yhteyteen, synnytti tällä kertaa psykoanalyyttisen tulkinnan farssista. Analyysin laajuus kertoo siitä, miten kaikki liittyy kaikkeen. Oli suorastaan mahdotonta olla tarttumatta näihin kaikkiin aiheisiin. Tämä on ryöstö! on osiensa summa - hieno, riemastuttava ja ehjä kokonaisuus!

LYHYT TIIVISTELMÄ:

Sigmund Freudin psykoanalyyttisen teorian mukaan ihmisen PSYYKE koostuu viettipohjasta, egosta ja yliminästä. Tämä kolmijako on kirjoitettuna roolihenkilöihin,  sisäänrakennettuna lavastukseen, sitä ilmennetään rekvisiitalla ja myös luonto ja ympäristö kertaavat kolminaisuutta.

Tavoittelun kohteena oleva timantti on toiminnan liikkeellepaneva voima ja liittyy ELÄMÄNVIETTIin. Timantti synnyttää (vietti)energiaa ja sijaitsee pankkiholvin "sydämessä" eli kaiken ytimessä. Se on elämää ylläpitävä voima.

KUOLEMANVIETTI ilmenee aggressiona, väkivaltana, konkreettisena ja vertauskuvallisena kuolemana, toistamispakkona ja toisteisuutena. Tämä on farssille tunnusomainen piirre.

Yksi pääteema - paljastumisen ja kasvojen menettämisen pelko - yhdistyy HÄPEÄän. Se yhdistyy kuolemanviettiin, sillä häpeä sisältää häiritseviä ajatuksia ja pelkoja, joita ihminen pyrkii poistamaan, välttämään ja hallitsemaan erilaisilla kehittyneillä - tai vähemmän kehittyneillä - keinoilla. Mutta häpeäon sukua myös mielihyväperiaatteella toimivalle elämänviettille, jonka impulsseja yliminä valvoo.

OIDIPUSKOMPLEKSIn sisältyminen tarinan perhekuvioihin viimeistelee psykoanalyyttisen tulkinnan.

Mitä rakenne sitten kertoo sisällöstä?

Analyysin tasolla näytelmä käsittelee viettipohjan houkutuksia, joita ego hillitsee ja yliminä hallitsee. Me ihmiset olemme osa luontoa, mutta emme anna viettien hallita toimintaamme (ainakin kuvittelemme niin). Yhteiskunnassa on arvoja ja normeja, joiden mukaan koitamme käyttäytyä. Luonto ja vietit eivät silti lähde meistä. Tätä luonnon ja yhteiskunnan välistä ristiriitaa farssi käsittelee päällisin puolin älyvapaalla tavalla. Väitän, että yksi farssin nautinnoista syntyy paljastumisen pelosta, jota on kutkuttavaa seurata turvallisesti sivusta. Farssi on villi kuin itse luonto, jonka kesyttämis- ja huijausyrityksille on vapauttavaa voida nauraa.

Analyysin pääotsikot:

1. Psyyken rakenne

2. Elämänvietti libido

3. Roolit Runqvistista Jumalaan

4. Tiedostamaton

5. Luonto psyykeen kuvaajana

6. Fyysiset ja psyykkiset tilat

7. Häpeä - housut kintuissa

8. Kuolemanvietti thanatos

9. Oidipaaliset perhesuhteet

10. Luettavaa

11. Ekstrat - hifistelyä

Olkaa hyvät ❤

EGO roolihenkilöissä

“Moi, Runqvist. Sori äskeisestä, pakko pitää kulissia yllä.”

JOHTAJA KULMIKKO edustaa “egon keskipistettä”. Hänellä on keinoja vaikuttaa julkiskuvaansa ja peitellä maineensa kannalta epäsuotuisia asioita. Hän mm. ottaa silmälasit pois päästä valehdellessaan antaakseen rehellisen vaikutelman ja kutsuu toimittajan kirjoittamaan artikkelia pankista kohentaakseen pankin imagoa. Kulmikolla on myös apureita. Aarne pitää huolta timanttilippaan koodista, ja Pane piilottaa todisteet Kulmikon petoksista sekä vartioi timanttia.

SAMI edustaa kehittyneempää versiota egosta. Hän pärjää ilman apureita ja on taitava huijari ja varas. Julkiskuvan ja huijaamisen teemoihin liittyy toisena henkilönä esiintyminen ja itsestään valheellisen kuvan antaminen. Aarne ei osaa valehdella ja onkin pankissa töissä vain harjoittelijana. Kauppinen puolestaan on kokenut harrastajateatterinäyttelijä. Mutta SAMIN valepersoonallisuudet (lääkäri, lakimies, rovasti) todistavat hänen erinomaisista huijaustaidoistaan eli toimivasta egosta. Ammatit viittaavat myös koulutukseen, moraaliin ja moitteettomuuteen luoden henkilöstä edustavan vaikutelman - toisin kuin taskuvaras.

Samin omatunto (yliminä) on äidin ansiota. Raija kasvattaa poikaansa kunnialliseksi, moittii epärehellisyydestä ja on huolissaan tämän pikkurikoksista. Sami palauttaakin varastamansa käsilaukun, lompakot ja kärsii tunnontuskia vääristä henkilöllisyyksistä. Kulmikkoa esittäessään Sami toteaa: “Mä en ole oikein oma itseni” ja vaikeroi kesken ryöstön: “Tää en oo minä”.

Myös OIKKU edustaa egoa. Hän on teeskennellyt ja huijannut kosijoitansa saadakseen heiltä rahaa. Valehtelemalla työskentelevänsä “köyhien-vammaisten-eläinlastenhoitokodissa”, Oikku luo itsestään siloiteltua ja hyveellistä kuvaa. Ryöstön yhteydessä Oikku esiintyy valehenkilöllisyydellä.

Samin tapaan myös Oikulla on kehittyvä yliminä. Hän ihastuu Samin rehellisyyteen ja myöntää lopulta olevansa itsekin huijari. Oikun asunto sijaitsee 6. kerroksessa, mikä tila-analyysissä viittaa yliminään. Mutta siitä tuonnempana.

VIETTIPOHJA roolihenkilöissä

“Mä oon oottanu niin kauan, että sun sormet vaeltaa pitkin mun kroppaa.”

RUNQVIST on istunut vankilassa päällekarkauksesta ja ryöstöstä, ja pakenee sieltä päämääränään timanttiryöstö. Ensimmäisenä hän hakeutuu tyttöystävänsä Oikun asunnolle ja on vankeuden jälkeen ns. puutteessa. Timanttiin ja Oikkuun liittyvän halun kautta Runqvistin hahmo kytekytyy elämänviettiin. Hän on myös impulsiivinen ja väkivaltainen hahmo, jonka läsnäolo saattaa olla todellinen uhka muiden roolihenkilöiden hengelle. Runqvist liittyy kuolemanviettiin. 

KAUPPINEN (Runqvistin apuri)  ajaa pakoautoa, selvittää timanttilippaan koodin, hankkii apuvälineitä ja selvittää reitin timantin luo. Kauppisen menetelmät halun kohteen saavuttamiseksi ovat hienovaraisempia, sivistyneempiä ja kehittyneempiä, kuin Runqvistin.

YLIMINÄ roolihenkilöissä

“Jeesus, Maria ja Joosef!”

Kun Samista edetään kohti varsinaista yliminää, ensimmäisenä vastaan tulee TARKASTAJA SOKKA, jonka tehtävänä on tarkastaa Tammerkosken pankin toiminta PRINSSI LUDWIGin vierailua varten. Prinssistä hypähdetään myyttisiin hahmoihin. Kauppinen ja Aarne muuttuvat kuollessaan ENKELEIKSI. Repliikeissä vilahtavat JEESUS, MARIA JA JOOSEF edustavat korkeimman ideaaliin perhettä. Korkeinta naispuolista auktoriteettia edustaa RAIJA, sillä uskonnollisena ihmisenä hänellä on vahvin yhteys jumalanpalveluksessa ylistettävään JUMALAan. Tätä korkeammalle ei hierarkiassa luonnollisestikaan päästä; Jumala on yliminän korkein ilmentymä.

Egon ja yliminän välistä löytyvät myös vanginvartijat ja vankilanjohtaja sekä Sokan esimiehet komisariosta sotamarsalkkaan. Parenteeseissa kerrotaan, kuinka aina seuraavaksi korkeammassa asemassa olevalla on “sama univormu, vielä isommat viikset ja vielä enemmän rintamerkkejä. Ja vielä vihaisempi”. Naispuolisista roolihenkilöistä vastaavan suoran muodostavat naiset Sokan ex-vaimosta tämän isomummaan, joista "jokainen on edellistä vanhempi ja ryppyisempi”.

Varsinainen “SUPEREGOJEN SUORA” näyttäytyy toisen puoliajan montaasikohtauksessa, jossa: 1) Sokka puhuu esimiestensä kanssa puhelimessa 2) Sami kysyy neuvoa äidiltä 3) kirkon jumalanpalveluksessa ylistetään Jumalaa 4) Sokka puhuu vaimonsa suvun naisten kanssa puhelimessa.

EGO "Me ei ikinä pystytä juoksemaan nopeammin, kuin noi koirat."

Suurin osa näytelmästä tapahtuu MAAN PINNALLA. Näytelmän alkupuolella VAHTIKOIRAT jahtaavat pakenevia vankikarkureita kadulla. Egon tehtävä on "vahtia", että ihminen toimii sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla, eikä anna viettien johtaa käyttäytymistä. Analyysin tasolla ego (=vahtikoirat) koittaa saada viettipohjaa (=vankeja) kontrolliin (=vankilaan). Vankien paetessa hälytyskellot soivat kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti.

VIETTIPOHJA "Kaviaari ja hummeri oli fantastista."

VEDENALAINEN MAAILMA ja MERENELÄVÄT liittyvät Samiin ja Oikkuun. Ensitreffeiltään ravintolasta lähtiessään Oikun kiittää tarjoilijaa: “Kaviaari ja HUMMERI oli fantastista”. Jos vedenalainen maailma tulkitaan viettipohjan vertauskuvaksi, niin koko ravintolareissu on metaforan nuorten kiinnostuksen heräämiselle toisiaan kohtaan. Ryöstön jälkeen Sami ja Oikku uppoavat pakoauton mukana järven pohjaan, VEDEN ALLE, PINNAN ALLE. Parenteesin mukaan “KALAT ympäröivät auton. Viimein he onnistuvat uimaan pintaan, yläpuolella lentelee lokkeja".

YLIMINÄ "Kuulosti kun lokki olis joutunu ilmastointikanavaan."

Tarinaan Oikun äidin kuolemasta liittyy matkustaminen lentokoneella eli ILMASSA oleminen, LOKIT lentävät maan ja taivaan välissä, ja Aarne pääsee kuoltuaan TAIVAASEEN, missä liihottelevat aiemmin kuolleet lokit. Jos lokit ovat vertauskuva yliminälle, vastaa lokkien kirkuminen omantunnon ääntä. Sami hiljentää omatuntonsa tappaessaan lokin Oikun huoneessa, ja Oikku ryöstön yhteydessä. Lokkia nukettaneen näyttelijän repliikit syyllistävät tappajaa: “Simppa! Sillä oli just syntymäpäivä.” ja “Eeva! Se oli just päässy Simpasta yli.”

Sami arvaa Oikun äidin olevan kotoisin ensin Kotkasta, sitten Kiuruvedeltä ja lopulta Kruunupyystä. Äiti on auktoriteetti, jonka avulla lapsen yliminä alkaa kehittyä, joten äiti ja lintuihin viittaavat paikannimet yhdistyvät analyysissä yliminään. Johtaja Kulmikon mielestä Runqvist on pahan ilman lintu eli hänellä ei rikollisena ole toimivaa yliminää.

TILAN DRAMATURGIA IV

VANKILA = rajoitettu viettipohja * rangaistus ei-toivotusta käyttäytymisestä * sosiaalinen eristys * fyysinen vapaus ja toiminta rajoitettua

KIRKKO = yliminä * jumalanpalveluspaikka * Raija ja Sokka rakentavat suhteelleen yhteiskunnallisesti hyväksyttävää pohjaa Jumalan silmien alla

PORTAAT ja tikkaat * kulkeminen eri tasoissa olevien tilojen välillä * kerroksisuus ja näytelmän tasot * konkreettisesta ja vertauskuvallista *  tarkastaja Sokka antaa Samille lahjaksi vieterilelun, joka “osaa mennä portaita alas”

“Koskaan, koko urani aikana, en ole nähnyt kenenkään nolaavan itseään näin täydellisesti, Kulmikko.”

VÄITÄN, että yksi farssiin oleellisesti liittyvistä teemoista on HÄPEÄ, paljastuminen ja kasvojen menettäminen. Paljastumisen metafora "jäädä kiinni housut kintuissa" hyödynnetään tässä farssissa erinomaisesti.

Teema tiivistyy johtaja Kulmikossa, joka pyrkii antamaan itsestään ja pankistaan mahdollisimman edustavan vaikutelman. “Tammerkosken pankista tulee kansallinen nähtävyys! Ja mikä vaikutus tällä onkaan meikäläisen julkiskuvalle.” Ryöstön yhteydessä Kauppinen luulee riisuneensa johtaja Kulmikolta housut ja riisuu siis omansa naamioituakseen Kulmikoksi. ‘Housut jalassa vai ilman housuja’ -tematiikkaa käsitellään kohtauksessa pitkällisesti, ja aihe kulminoituu toimittajan saapumiseen paikalle juuri, kun johtaja Kulmikko on housut kintuissa. NÄIN 😲!

“Jos se näkee sut, se tappaa sut.”

* pyrkimys vapautua siitä, mikä koetaan häiritseväksi 

* pyrkimys pois mielipahasta, häiritsevästä asiasta tai ajatuksesta

* pyrkii poistamaan tai vähentämään jännitettä

* pyrkimys rauhaan ja helpotukseen

Kuolemanvietti saa näytelmässä monia ilmenemismuotoja:

1) AGGRESSIO 2) KONKREETTINEN KUOLEMA 3) VERTAUSKUVALLINEN KUOLEMA 4) TOISTAMISPAKKO / TOISTEISUUS

KUOLEMANVIETTI ja KONKREETTINEN KUOLEMA yhdistyy roolihenkilöistä selkeimmin VÄKIVALTAISEEN Runqvistiin, jolle häiritsevän ärsykkeen suoraviivainen tuhoaminen on ominainen ongelmanratkaisutapa. RUNQVIST on heittänyt ikkunasta Oikkua treffeille pyytäneen miehen ja on muutenkin tarpeen tullen valmis tappamaan. Kauppisen Runqvist järjestääkin pois päiviltä, kun tämä on hoitanut tehtävänsä. 

AGGRESSIO, HÄIRITSEVÄ AJATUS ja TOISTAMISPAKKO tiivistyy kohtauksessa, jossa Kulmikko ja Runqvist väittelevät siitä, mikä sattuu eniten: se jos ihmistä lyö mapilla, kepillä vai iskemällä tämän pää pöytään. Väittelyä demonstroidaan lyömällä ja hakkaamalla Aarnea. Episodi edustaa ajatusta tai ongelmaa, joka ei jätä rauhaan. Sitä pyöritellään ja toistetaan niin pitkään, kun se on välttämätöntä. 

Lokkien tappaminen on vertauskuva omatunnon (yliminän) vaientamiselle eli vapautumiselle häiritsevästä ajatuksesta.

TOISTEISUUS näkyy läpi näytelmän eri muodoissa: toistuvina lauseina, väärinymmärryksinä, yrityksinä saada timanttilippaan koodi, arvata kaupunki, tulla huoneeseen, tarjota vettä, tainnuttaa ihminen jne. jne.

Näytelmän lopusta löytyy varsinainen ihmisen SISÄISTÄ KAMPPAILUA ja RISTIRIITOJA kuvaava KUOLEMAHYBRIDI. Ahneus valtaa johtaja Kulmikon (egon itsehillintä pettää). Kulmikko tappaa (ego tuhoaa) timanttia (libidoa) vartioivan Paulin (vartija), Runqvist tappaa (viettipohja tuhoaa) Kulmikon (egon) JA Unkarin Prinssi Ludvigin (yliminän). Oikku ei pysty ampumaan Samia, sillä rakastaa tätä (elämänvietti). Kun Runqvist (viettipohja) yrittää ampua Oikun (tuhota egon), Sami (ego) loukkaantuu. Lopulta tarkastaja Sokka (yliminä) ampuu Runqvistin (voittaa viettipohjan).

Ja vielä "HIEMAN HIFISTELYÄ" 😉:

NIRVANA kuoleman metaforana

Kuolemanvietti pyrkii mielipahan päättymiseen ja vapautukseen häiritsevästä asiasta tai ajatuksesesta. Näin ollen kuoleman voi liittää myös NIRVANAn käsitteeseen. Elämä jatkuu - toistuu - niin kauan kunnes kuolemme. Nirvassa jälleensyntymisen kierre - toistuminen - päättyy. Ei enää häiritseviä tarpeita, kiusaavia ajatuksia ja levottomuutta herättäviä haluja. Ihminen on pyrkimyksistä vapaa. Levollinen autuuden ja rauhan tila on saavutettu. Nirvana on hengellinen vapauden ja täyttymyksen tila.

ORGASMI kuoleman metaforana

Ruumiillista täyttymystä - ORGASMIa - kutsutaan pieneksi kuolemaksi. Seksuaalisuus puolestaan viittaa elämänviettiin, ja sekä elämän- että kuolemanvietti sijaitsevat viettipohjassa. Toinen pyrkii mielihyvään ja toinen vapautumaan mielipahasta. Molemmat tavoittelevat tyydytystä.

Ja viimein: TIMANTTILIPPAAN KOODI 6996 vertautuu harmoniaa ja tasa-painoa kuvaavaan jing & jang -symboliin.

* Oidipaalisessa kehitysvaiheessa lapsi haluaisi raivata samaa sukupuolta olevan vanhemman tieltään (=tiedostamaton toive vanhemman kuolemasta) ja saada vastakkaista sukupuolta olevan vanhemman kokonaan itselleen.*

Näytelmään sisältyy kaksi perhekuviota: SAMI ja hänen äitinsä RAIJA sekä OIKKU ja hänen isänsä JOHTAJA KULMIKKO. Samilta on kuollut isä, Oikulta äiti, ja molemmista suhteista on löydettävissä oidipaalisia aineksia.

Raijan kertoo Samille, että hänen oli mahdollista avioitua edesmenneen miehensä kanssa vasta oman isänsä kuoltua: “Isäs kärtti naimalupaa papalta yhä uudestaan, viikko viikon perään, kunnes lopulta yks päivä pappa sanoi: ”Sakari, luovuta nyt hyvä mies!”, johon sun isäs sanoi papalle että ‘sun on pakko suostua jonain päivänä’. Ja tiedätkö mitä? Vuos siitä ja pappa kuoli. Ja me mentiin naimisiin!” Raijan pohtiessa, onko hän ollut riittävän hyvä äiti pojalleen, Sami vakuuttaa olevansa Pirkanmaan onnekkain kaveri. Sami elää siis onnellisessa oidipaalisen haaveen täyttymyksessä. Mutta tämä nuori mies tapaa Oikun ja rakastuu. Suhde alkaa kuitenkin todenteolla vasta, kun Raija on löytänyt itselleen uuden miehen ja kun Oikun ylisuojeleva isä on poissa kuvioista - kuollut. Oidipaalinen kehitysvaihe on ohitettu molemmissa perheissä.

Kolmas perhe - JEESUS, MARIA ja JOOSEF, joka mainitaan Kulmikon ja Raijan repliikeissä - edustaa arkkityyppisellä tasolla kaikkein korkeimman ideaaliin perhettä. Isä Joosef on poistettu äidin ja pojan suhteen välistä kieltämällä hänen isyytensä ja torjumalla ajatus isän ja äidin fyysisestä suhteesta. Pyhä perhe kuvaa  äidin ja pojan symbioosia ja oidipaalisen toiveen täyttymystä. Mutta koska poika ei kuitenkaan voi syrjäyttää isäänsä ja saada yksinoikeutta äitiinsä, isä nousee jumalalliseen asemaan säilyttäen korkeimman auktoriteettinsa. Pojan on tyydyttävä kohtaloonsa.

LUETTAVAA:

Uskontopsykologia

Sigmund Freudin elämäntyö

Psychenet blogi

Kuolemanvietistä Tero Nymanin valmennusblogissa

Yliminästä wikipediassa

Pentti Ikonen ja Eero Rechardt: THANATOS, HÄPEÄ ja muita tutkielmia

Esimerkkejä psyykeen kolminaisen rakenteen ja toisteisuuden ilmenenemisestä:

ESIMERKKI: Kulmikko - kolmikko

AVAIN TEEMAAN löytyy kohtauksesta, jossa pyöritetään vitsiä, joka perustuu nimen Kulmikko kuulemiseen sanana kolmikko. Englanniksi nimi on Freeboys, josta myös syntyy väärinymmärrys kolmesta henkilöstä (three boys).

SOKKA: Mä etsin Kulmikkoa.

SAMI: Tossa näyttäs olevan kolmikko. (osoittaa kolmen hengen joukkoa)

SOKKA: Mä näen, että siinä on kolmikko, mutta mä etsin Kulmikkoa.

Kohtauksessa sivutaan myös ennakoivasti jaksoa, jossa yksi näyttelijä esittää samanaikaisesti kolmea henkilöä:

SOKKA: Ei, kun mä etsin yhtä henkilöä, joka on Kulmikko.

SAMI: Mitenkähän mahtaa onnistua? Tietty, jos ne kaikki puetaan samaan päällystakkiin.

Dialogista löytyy analyysin kannalta riemastuttava kysymys "Mitä?! Onko Kulmikoita siis useampia!?"  johon analyysin tekijänä vastaan: KYLLÄ, kolmikoita todellakin on useampia. Tämä “farssin pyhä kolminaisuus” toistuu lauseissa, tapahtumissa ja asioissa miltei loputtomiin.

ESIMERKKI: Kolme kosijaa

Eki, Ilmari ja Göran ovat Oikun kolme kosijaa, joita esittää sama näyttelijä. Kosijat ovat läsnä kolmessa kohtauksessa:

1) Oikku puhuu puhelimessa peräjälkeen kosijoiden kanssa

2) kosijat ilmaantuvat Oikun ovelle yksi kerrallaan

3) yksi näyttelijä näyttelee yhtä aikaa kaikkia kolmea kosijaa

ESIMERKKI: Kolmikon ääni

KAITSU: Osaaksä puhua Kulmikon äänellä?

KAUPPINEN: En mä varmaan kolmea ääntä yhtä aikaa, mutta kuuntele nyt sitten, niin mä kokeilen…

KAITSU: Ei kolmikon, vaan Kulmikon! Kauppinen!

ESIMERKKI: Kolmikko kasassa

Kulmikko on varastamassa timanttia, kun paikalle tulevat Oikku, Runqvist ja Kulmikoksi naamioitunut Sami. Kulmikko reagoi henkilöiden peräkkäiseen ilmaantumiseen:

KULMIKKO: Oikku? Runqvist? Minä?!

Analyysin tasolla nämä kolme henkilöä itse asiassa edustavat yhtä henkilöä eli Kulmikkoa (Oikku=yliminä, Runqvist=viettipohja, Kulmikoksi naamioitunut Sami=ego).

Esimerkki toisteisuuden ja kuolemanvietin yhteydestä:

Kauppinen yrittää kolmesti irrottaa timanttilippaan koodia Aarnen kädestä. Tämän jälkeen fokus siirtyy Samiin, joka menee kukkakauppaan ostamaan Oikulle kukkia heidän kolmansille treffeilleen.

SAMI: No jos mä veisin nää tästä?

KUKKAMYYJÄ: Ai liljan, orvokin ja iiriksen?

SAMI: Vai onko ne kenties Liljan, Orvokin ja Iiriksen kukat?

KUKKAMYYJÄ: Älä oo hupsu. Ne on Susannan, Maijan ja Jaanan.

SAMI: No jos mä vien jonkun näistä?

KUKKAMYYJÄ: Ai tulppaanin, rhododenrdonin tai narsissin?

SAMI: Onko ne myytävänä?

KUKKAMYYJÄ: Ei. Ne on Liljan, Orvokin ja Iiriksen.

Lopulta Sami ostaa HAUTAJAISSEPPELEEN, sillä se on ainoa, mitä on tarjolla. Analyysin tasolla hautajaisseppele yhdistyy kuolemanviettiin. Mitä kohtauksessa siis tapahtuu? Samilla on “häiritsevä ajatus”: hän haluaa ostaa kukkia Oikulle. Hän hakee tilanteeseen ratkaisua. Sami yrittää löytää ostettavia kukkia niin kauan, kunnes saa kukat. Hautajaisseppele on vertauskuva kuolemanvietille. Häiriötila loppuu. Kuolema. Vapautus.