BILLY ELLIOT

Tällä sivulla KIRJOITUKSET:

BILLY ELLIOT - muuttuvien miesten tarina

Billy Elliotin DUALISMI

KOHTAUSPAREJA

ISÄT JA POJAT

ÄIDIT JA TYTTÄRET

DEBBIE - Billyn varjo

Lesley - tarinan AIRUT

Käsikirjoitus ja laulujen sanoitus:

Lee Hall Sävellys: Elton John

Suomennos: Mikko Koivusalo

BILLY ELLIOT - muuttuvien miesten tarina

"Meidän pitää vetää yhtä köyttä, jos me meinataan saada muutos aikaan. Tätä me on ootettu, jätkät hei!"

Englantilaisessa kaivoskaupungissa asuu 12-vuotias Billy Elliot. Eletään vaikeita aikoja. Kaivokset ovat lakossa, eikä tulevaisuus näytä lupaavalta.

PERINTÖ

Tarinassa nähdään sukupolvien ketju isoisästä, isän, veljen ja kaivosmiesten kautta Billyyn ja tämän ystävään Michaeliin. Tässä kaupungissa miehet ovat perinteisesti menneet - isiensä ja isoisiensä tapaan - kaivokseen töihin. Pojat ohjataan nyrkkeilyn pariin heti kun vain kynnelle kykenevät, ja konfliktin sattuessa nyrkit puhuvat myös yksityiselämässä. Muutos olisi saatava aikaan.

"Sä oot häpeäksi sun isälles, häpeäksi noille hanskoille ja häpeäksi koko tän nyrkkeilysalin kunniakkaille perinteille."

Väkivallan perintö elää myös Elliotin perheessä. Billyn mummi on kärsinyt parisuhdeväkivallasta; veli Tony ja isä Jackie ajautuvat herkästi selvittämään välejään tappelemalla ja Tony mellakoi verissäpäin mielenosoituksissa muiden kaivosmiesten joukossa. Pojille taotaan nyrkkeilytunneilla pienestä pitäen päähän elämänmittainen selviytymisstrategia, jossa ei anteeksi pyydellä. "Mitä helvettiä toi on, ‘sori?’ Sen on tarkotus lyödä sua, sun on tarkotus lyödä sitä – nyrkkeilyn ikään kun idea." Näiden oppien turvin poikien tulisi raivata itselleen elintilaa ja selvitä eteen heitetyistä haasteista. Myös Billyn nyrkki heilahtaa nopeasti pettymyksen ja turhautumisen hetkellä.

Toisaalta Billyn viinaanmenevän ja väkivaltaisen isoisän tarinaan sisältyy vaivihkaa myös tanssi. Mummi kertoo edesmenneestä miehestään:

Mut aina joskus mentiin tansseihin / keveä, soliseva oli hän, ihanin / Kun käsivarsillaan mä liitelin / ne hetket olin onnellinen ---

Mut tanssiessa se oli Brando mun / ja sydän rytmin löi tuon armoitetun / Unohtaa saimme kaiken ponnistelun / sen että on jotain muuta kuin on / ettei olla voi niinkuin on / mut aamun tullen, oltiin selvät.

RIKKURIT - "Kytät kuskaa jo rikkureita. Menoks!"

Yhteisössä elää  perinteet, joista poikkeamista ei katsota hyvällä. Solidaarisuuteen ei täällä kuulu yhteisten sääntöjen rikkominen. Rikkuri-teemaan viitataankin vaivihkaa alusta alkaen, kunnes tapahtuu merkittävä teemaan liittyvä käänne: isä päättää mennä lakosta huolimatta töihin ansaitakseen Billylle rahaa balettikoulun pääsykokeita varten. Jackie joutuu selittelemään toimintaansa sekä pojalleen Tonylle että koko yhteisölle, ja paine yhteisen rintaman pitämiseen on kova. Sitten tapahtuu toinen merkittävä käänne, kun eräs rikkureista tuo Billylle rahaa Lontoon pääsykokeita varten. Miehet joutuvat tilanteeseen, jossa rikkomalla yhteisiä sääntöjä voidaan joskus saada myös hyvää aikaan.

"En mä voi laittaa noita. Mä näytän hinttarilta."

"Rikkurius" on ilmeinen teema liitettynä kaivosmiesten lakkoon, mutta sen voi ideatasolla yhdistää myös Billyn sisäiseen maailmaan. Billy kantaa sisällään opittua ja hyväksyttyä olemisen mallia, johon kuuluu tietty uravalinta, harrastus ja käsitys miehuudesta. Hän joutuu kuitenkin ristiriitaan näiden oletuksen kanssa ja lopulta hylkäämään ne. Billy on ikään kuin rikkuri itselleen. Mutta rikkomalla normit ja kuuntelemalla ja kunnioittamalla todellista sisäistä ääntään, hänen on mahdollista tulla kokonaisemmaksi ja onnellisemmaksi.

POLLARIT"Pollarit on tulossa. Kaikki ulos takaovesta. Nyt!"

Poliisit voi rikkureiden tapaan myös tulkita kerroksisesti. Poliisit edustavat järjestyksenvalvojia tarinan reaalimaailmassa, mutta heidät voi nähdä myös Billyn sisäisinä järjestyksenvalojina. (Samaa teemaa edustavat myös nimeltämainitut konservatiivipuolueen edustajat Margaret Thatcher ja Michael Heseltine sekä pääsykoevirkailija, joka kieltää Jackietä polttamasta tupakkaa koulun alueella.) Kaivosmiehet vaativat itselleen oikeuksia ja parempia työolosuhteita; Billyn sisäinen maailma vaatii saada tulla toteutetuksi, esille ja tunnustetuksi. Näin ylläolevan repliikin voi lukea kuvauksena Billyn sisäisestä taistelusta rajoitteita vastaan - vaikka repliikki ei olekaan Billyn.

MUUTOS

Mutta nämä miehet muuttuvat.

Perinteiden taakka harteillaan ja lohduttoman tulevaisuudennäkymän edessä, BILLY löytää baletin. Hän käy läpi oman sisäisen kamppailunsa, joutuu voittamaan perheensä vastustuksen ja selättämään yhteisön ennakkoluulot. Tämän jälkeen Billy voi vihdoin toteuttaa itseään, olla oma itsensä ja elää valitsemaansa elämää.

JACKIE muuttuu poikansa tanssimisen ankarasti kieltävästä isästä tämän valintoja vilpittömästi tukevaksi vanhemmaksi. TONY muuttuu kontrolloivasta sekä perinteitä ja vallitsevaa mieskuvaa kiihkeästi puolustavasta isoveljestä pikkuveljeään suojelevaksi ja tämän oikeuksia vaalivaksi isoveljeksi. Nyrkkeilyopettaja GEORGEsta tulee taiteen tukija, ja kaivosmiesten solidaarisuus - jossa rikkureita ei hyvällä katsota - muuttuu tueksi perinteistä irtaantuvaa yhteisön jäsentä kohtaan.

Muutos saa myös tanssillisia muotoja. Isä tanssii riemuissaan Billyn päästyä Kuninkaallisen Balettikouluun, ja George tanssii hetken omaa balettiaan Billylle saman kohtauksen lopussa. Toisaalta muutos ei syystä tai toisesta aina ole kaikille mahdollinen. Kun tieto työtaistelun epäonnistumisesta tulee, Tony toteaa: “Me ei kaikki voida tanssia”.

MICHAEL "Mikset vois ilmaista itseäsi, sellainen olla kuin oot?"

Muutosta käsitellessä ei voida ohittaa Billyn ystävää Michaelia, joka yhdessä Billyn kanssa edustaa uutta sukupolvea ja muuttuvaa mieskuvaa. MICHAEL on poika, joka haluaa pukeutua naisten vaatteisiin. Hänen ei tarvitse pelätä isänsä tuomiota, sillä isä jakaa saman halun. Michael kuitenkin salaa homoutensa muulta yhteisöltä. Billyn lähtiessä Michael jää, ja hänen tarinansa jatko jää katsojan mielikuvituksen varaan.

Michaelin merkitys Billyn tarinalle on oleellinen. Tarinan alkupuolella Michael kannustaa ystäväänsä olemaan sellainen kuin on ja ilmaisemaan itseään vapaasti. Rohkaisusta huolimatta Billy joutuu luopumaan baletista isänsä vuoksi. Tarinan myöhemmässä vaiheessa Michael tarjoutuu lämmittämään palelevan Billyn käsiä, minkä jälkeen jälkeen Billy antaa Michaelille balettihameen ja alkaa yksin jäätyään taas tanssia. Billyn kokema kylmyys vertautuu siihen, kuinka hän joutuu jäädyttämään jonkun puolen itsessään. Billyn käsiä lämmittämällä, Michael herättää uudelleen Billyn kohmeeseen vaivutetun halun tanssia. Michael on myös se, joka viimeisenä ikään kuin lähettää Billyn matkaan pois kotikaupungista kohti Lontoota ja uutta tulevaisuutta. Michael on tarinan liikkeellepaneva voima suhteessa Billyn sisäiseen matkaan.

Billy Elliotin DUALISMI

Billy Elliotissa on vastakkain kaksi maailmaa, joiden yhteensovittamattomuus tai oikeastaan yhteensovittaminen on yksi tarinan pohjavirroista. Billyn laulu- ja tanssinumero Electricity on teeman kulminaatiopiste. Numeron nimi (‘sähkövirta’) sisältää ajatuksen kahden vastakkaisen, plus- ja miinusmerkkisen, elementin synnyttämästä energiasta. Kohtauksessa Billy laulaa ja tanssii. Laulu ilmaisumuotona viittaa analyysissäni Billyn kuolleen äidin ja tanssi elävän äitihahmon opetuksiin omana itsenään olemisesta ja itsensä ilmaisemisesta. Tämä kahtiajako on istutettu Billy Elliotin dramaturgiaan, henkilöhahmoihin ja se kulkee eri muodoissaan läpi musikaalin.

Missä ja miten dualismi näkyy Billy Elliotissa:

TEEMAT

Billy Elliotin ideatason kahtiajakautuvat pääteemat ovat

henki ja ruumis

feminiinisyys ja maskuliinisuus

elämä ja kuolema

Nämä parit voi ajatella joko toistensa vastakohtina tai saman ilmiön eri puolina.

Lisäksi tarinasta löytyy dikotomisia pareja, jotka voi ajatella liittyväksi em. pääteemoihin käytännön tasolla:

taide / urheilu

baletti / nyrkkeily

baletti / steppi

laulu / tanssi

yläluokka / alaluokka

äiti / isä

mies, poika / nainen, tyttö

aikuinen / lapsi

HENKILÖT

Billyn äiti ja rouva Wilkinsson edustavat molemmat äitihahmoja. Billyn biologinen äiti on kuollut ja rouva Wilkinsson elää. Tarinassa vihjataan, että oikealle äidille laulu oli hänen eläessään ollut tärkeää - niinpä hänen kirjeensä Billylle luetaan musikaalissa laulamalla. Elävän äitihahmon ilmaisumuoto on kehollinen eli tanssi. Kuollut äiti edustaa henkeä ja elävä äiti ruumista. Baletinopettajana rouva Wilkinsson liittyy taiteeseen ja feminiinisyyteen, jolloin hänen vastakappleensa on myös nyrkkeilyvalmentaja Georgen, joka edustaa urheilua ja maskuliinisuutta. Kaivosmiehet ja balettitytöt edustavat luonnollisestikin tarinassa samoja teemoja kuin George ja rouva Wilkinssonin. Lisäksi niistä voidaan löytää jako tyttölapsiin ja aikuisiin miehiin, jotka voi nähdä toistensa vastakohtina.

Nämä olivat varmaankin tärkeimmät parin henkilöiden osin, mutta lisäksi voidaan löytää joukko pienempiä viittauksia samoihin aihioihin:

Jackie ja Billy / rouva Wilkinsson ja Debbie

= isä ja poika / äiti ja tytär

= maskuliininen / feminiininen

= nyrkkeily / baletti

= Jackie ja lehtiönainen - Billy ja balettityttö

= mies ja nainen / poika ja tyttö

= aikuinen / lapsi

= alaluokka / yläluokka

Jackie ja Billy - hienostoisä ja poika (balettikoulun pääsykokeissa)

= alaluokka / yläluokka

= Debbie - balettityttö Lontoossa

Pieni poika / Big Davey

= iso / pieni

= aikuinen / lapsi

TILAT

Billy Elliotista löytyy myös tiloja, jotka ilmentävät joko vastakohtia tai saman ilmiön eri puolia:

= kaivoskuilu / lentäminen

= alhaalla / ylhäällä

Kaivosmiehet tulevat ja menevät kaivoskuiluun, alas, maan alle. Billy puolestaan lentää Unibaletissa eli kohoaa kohti taivasta.

Billyn kotikaupunki / Lontoo ei Kunkinkaallisen Baletin sijaintipaikka

= alaluokka / yläluokka

Wilkinssonin balettikoulu / Kuninkaallinen balettikoulu

= alaluokka / yläluokka

TANSSI

Musikaalissa tanssitaan balettia ja stepataan. Tässä näin myös mahdollisuuden erilaisten ilmaisutapojen tunnistamiseen kahtiajakoa ilmaisemassa. Taivasta kohti kurottuva, painovoimaa uhmaava ja keveyden illuusiota tavoitteleva baletti määritellään korkeakulttuuriksi ja se voidaan yhdistää yläluokkaan. Maasta voimansa ammentava, voimakkaaseen ja painavaan kehoon nojaava raa’an fyysinen nyrkkeily puolestaan yhdistyy alaluokkaan.

KOHTAUSPAREJA

“Kirje” / “Synnynnäinen boogie”

henki - ruumis, laulu - tanssi

Billyn äitihahmot esiintyvät peräkkäisissä kohtauksissa Kirje ja Synnynnäinen boogie. Kirje-kohtauksessa rouva Wilkinsson lukee laulaen kirjeen, jonka Billyn kuollut äiti on pojalleen kirjoittanut. Äiti ilmestyy laulun aikana ja laulaa kirjeen yhdessä rouva Wilkinssonin kanssa. Ilmaisumuotona laulu yhdistyy äitiin ja tanssi rouva Wilkinssoniin.

Kirje-kohtauksessa äiti kertoo rakastavansa Billyä juuri sellaisena kuin hän on ja rohkaisee häntä aina olemaan oma itsensä. Jos tässä kohtauksessa on syvennytty kuulemaan kuolleen äidin viestiä, niin Synnynnäinen boogie -kohtauksen tulkitsen elämänhalun ja -voiman ylistykseksi. Siinä lauletaan, kuinka meissä jokaisessa on “synnynnäinen boogie”, joka on ollut meissä siitä lähtien kun meidät on luotu. ”Vastoin on elämää, paikallaan jököttää Kropan on mentävä, se on sen tehtävä Ehdit sä loikomaan, kunhan sut haudataan” Meillä  on lähtökohtaisesti elämä; meissä on lähtökohtaisesti elämänhalu. ”--- olet aina ja nyt joraamaan syntynyt! Synnynnäinen boogie, meissä on se boogie Suonet ne kiehuu – anna kroppa riehuu! Siitä kun meidät luotiin, on jäänyt tanssi muotiin” Tanssi yhdistyy elämäksi, elämänhaluksi ja elämänvietiksi, jolloin jatkoksi seuraa luontevasti kohtaus, jossa Debbie lähestyy Billyä seksuaalissävytteisesti.

Varjotanssi - Electricity

varjo - todellisuus, tiedostamaton - tiedostettu, piilotettu potentiaali - potentiaali

Tarinan alkupuolella Billy tanssii pienen hetken varjonsa kanssa ja baletin pääsykokeiden päätteeksi Billy tanssii koko sielunsa kyllyydestä ilmaisten itseään juuri sellaisena kuin hän on.

Varjotanssin ja Electricityn välissä Billy on tanssinut Vihatanssin ja Unibaletin, jotka ovat ilmentäneet hyvin erilaisia tunteita ja estetiikaltaan toistensa vastakohtia.

Vihatanssi - Unibaletti

aggressio - aistillisuus, painava - kevyt, steppi - baletti

Pettymys sen todellisuuden kohtaamisesta, että äiti on kuollut ja että isä ei anna Billyn tanssia purkautuvat Vihatanssissa voimakkaaseen ja aggressiiviseen tanssiin. Unibaletissa Billy palaa baletin maailmaan. Hän tanssii oman aikuisvarjonsa kanssa ja saa jälleen yhtyeiden tanssiin itseään. Unibaletin lennätys synnyttää mielikuvan vapautuvasta kundaliinienergiasta.

Steppi on tanssimuotona maasta voimansa saava. Se perustuu jalkojen lyömiseen maahan ja tästä lyönnistä syntyvään rytmiin ja ääneen. Baletti puolestaan pyrkii keveyden ja painottomuuden vaikutelmaan ja kurkottaa taivasta kohti.

Itseilmaisua - Vasara

vapaus - vankila, tanssi - väkivalta

“Me tuetaan taiteita. Vaikka me ollaan nyrkkeilyseura, niin ei se tarkota, että me ollaan jotain konservaattoreita.”

Tarinassa on myös henkilöitä, joissa yhdistyy asioita, joita perinteisesti ei ole liitetty toisiinsa, vaikka Michael epäileekin, että ”stondis ja tyty ei välttämättä sovi yhteen”. Billy on poika, joka haluaa tanssia balettia, ja Michael poika, joka haluaa pukeutua naistenvaatteisiin, Georgesta tulee taiteita tukeva nyrkkeilyvalmentaja ja Lontoon balettikoulusta löytyy tupakoiva balettitanssija. Solidaarisuus -numerossa yhdistyvät nyrkkeily ja baletti, kaivosmiehet ja balettitytöt, kaaos ja järjestys. Nämä elementit kulkevat musiikissa ja lavalla sulassa sovussa. Ne myös sekottuvat keskenään kaivosmiesten tanssiessa balettia ja balettityttöjen (ja Billyn) tanssiessa mellakan keskellä. Tässä esityksessä löytyy lisäksi pikkupoika, joka näyttää keskisormea ja puhuu rumia - mikä usein huvittaa yllättävyydessään yleisöä. 

Billy Elliot on tarina kokonaiseksi tulemisesta ja ihmisen erilaisten puolien hyväksymisestä; se on tarina omaksi itseksi kasvamisesta, oman tiensä löytämisestä ja itsenäistymisestä. Billy Elliot puolustaa moninaista ja joustavaa identiteettiä.

ISÄT JA POJAT

“Tää on älytöntä. Sun pitäis kannustaa mua mun tekemisissä.”

Billy Elliot on myös isien ja poikien tarina. Silti yllätyin, miten monta isä-poika - suhdetta löysinkään, kun aloin lukemaan tarinaa varta vasten sillä silmällä.

1) Poika seuraa isänsä jalanjälkiä

* Billyn ystävä Michael ja hänen isänsä

Tämä isä ja poika kulkevat samoja latuja pitkin, mutta edustavat samalla harvinaisempaa miestyyppiä, sillä molemmat nauttivat naistenvaatteisiin pukeutumisesta. Michaelin isä ei haluaisi, että hänen poikansa käy nyrkkeilytreeneissä, mutta se on kuitenkin yhteisön tapa. Tämän perheen miehet noudattavat siis yhteisön sääntöjä, mutta toteuttavat henkilökohtaisia mielitekojaan sitten yksityisesti.

* hienostoisä ja hienostopoika Lontoossa balettikoulun pääsykokeissa

Tämä isä hyväksyy ja tukee poikansa balettiopintoja, ja poika seuraa isänsä viitoittamaa tietä. Heidän edustamassaan yhteiskuntaluokassa korkeakulttuuriin kuuluva baletti on sallittu - todennäköisesti jopa toivottava - harrastus ja uravalinta. Vaikuttaa tosin siltä, että pojan harrastus saattaa olla silti enemmän isän valinta. Isä ainakin kertoo hermoilevan poikansa pääsykokeita enemmän kuin poika itse.

2) Poika valitsee oman tiensä isän vastustuksesta huolimatta

* nuori miesbalettitanssija Lontoossa ja hänen isänsä

Isä Jackie kohtaa balettikoulun käytävillä aikuisen miesbalettitanssijan, joka kehottaa Jackieta tukemaan Billyä tämän valinnoissa, sillä hänen oma isänsä ei koskaan hyväksynyt poikansa tanssimista. Näyttää siltä, että tässä tapauksessa pojan uravalinta on aiheuttanut välirikon isän kanssa.

3) Puhumattomat isät ja pojat

Kolmanneksi esimerkiksi otan Jackien ja hänen edesmenneen isänsä. Tätä suhdetta ei musikaalissa käsitellä laisinkaan. Haluan kuitenkin antaa tälle suhteelle oman kategoriaansa edustamaan suhteita, joista ei puhuta ja asioista joista vaietaan.

4) Suhteet, jotka ajautuvat konfliktiin, mutta josta kuitenkin selvitään

* Billyn veli Tony ja isä Jackie

Kun Jackie päättää pakon edessä ryhtyä lakkorikkuriksi ja menee töihin, Tonyn maailma järkkyy. Isän toimiminen yhteisön sääntöjä vastaan nostattaa pojassa niin pettymystä kuin vihaakin ja aiheuttaa isän ja pojan välillä fyysiseksi tappeluksi saakka kasvavan riidan. Välirikko kuitenkin lopulta sovitaan.

* Billy ja isä Jackie

Billyn halu tulla balettitanssijaksi aiheuttaa konfliktin isän ja pojan välille. Billy joutuu luopumaan haaveistaan isän ja veljen asettuessa esteeksi. Lopulta Jackie kuitenkin ymmärtää, ettei voi muuttaa Billyä, ei määrätä häntä haluamaan tai olemaan haluamatta asioita. Hän myös tajuaa, ettei tarjolla ole järkeviä vaihtoehtoa. Jackie näkee viimein poikansa lahjakkuuden ja sellaisena kuin hän on.

Elliotin perheen miehillä on vahva oma tahto.

JACKIE: Sä et tuu siihen selittämään, mitä mä teen.

TONY: Älä sä kerro mulle, mitä mä teen.

Perheen vanhempien miesten tapaan, myös Billyn on lopulta tehtävä niin kuin haluaa. Hän ei voi estää - eikä antaa kenenkään muunkaan estää - itseään tanssimasta. Halu tanssia elää hänessä tukahduttamisyrityksistä huolimatta, sillä ihminen ei kykene peittelemään eikä pidättelemään sisintään.

“Jokin vapautuu, ja sitä en pysty kätkemään” kuvailee Billy suhdettaan tanssiin. Tämä on sukua äidin opetukselle olla aina vilpitön oma itsensä - mistä pääsemmekin tarinan äiteihin ja hieman tyttäriinkin.

ÄIDIT JA TYTTÄRET

Billy Elliotista löytyy myös muutamia äiti-tytärsuhteita:

Debbien ja hänen äitinsä rouva Wilkinssonin suhde vertautuu Billyn ja isän suhteeseen tarinan alussa. Debbie tanssii balettia kuten kaikki yhteisön tytöt. Hänellä ei omien sanojensa mukaan ole muita vaihtoehtoja; Debbien äiti on myös balettikoulun opettaja. Perinteet ja tavat ovat myös tyttöjen tulevaisuuden esteinä. Rouva Wilkinsson toteaa oppilaalleen “Ihan totta, Tracey, susta tulee samanlainen ku äitis.” Tämä onkin todennäköisin tulevaisuudennäkymä suurimmalle osalle tytöistä.

Billyn mummin ja äidin välejä ei käsitellä sen enempää kuin että dementoituva äiti ei meinaa muistaa, että hänen tyttärensä on kuollut. Suhteen ohuesta käsittelystä huolimatta haluan mainita sen (Billyn isän ja isoisän suhteen tapaan) olemassaolevana suhteena, ja nostaa sen myös vertauskuvaksi kohtaamattomuudesta.

Billylle näillä kaikilla naishahmoilla on suuri merkitys.

 

Mummi kertoo Billylle elämästään ja siitä...

...kuinka avioliitto Billyn isoisän kanssa oli virhe

...kuinka hän kärsi viinaanmenevästä ja väkivaltaisesta miehestään

...kuinka hän koki oman elämänsä päättyneen perhe-elämän alkamiseen

...kuinka hän nyt tekisi elämässään aivan toisenlaisia valintoja ja olisi välittämättä turhista säännöistä

Mummi tarinassa välähtää kuitenkin myös tanssi, sillä mummi kertoo…

...että isoisä oli tanssiessaan hurmaava

...miten arki ja sen murheet kaikkosivat heiltä molemmilta tanssiessa

...miten tanssiessa oli mahdollista unohtaa “sen että on jotain muuta kuin on, ettei olla voi niinkuin on”

Mummin tarina alleviivaa ajatusta siitä, että elämä on ainutkertainen mahdollisuus, jota ei kannata tuhlata ja että kannattaa elää elämänsä rohkeasti haluamallaan tavalla.

“Muistakaa nyrkkisääntö: ei pidetä kynttilää vakan alla.”

Baletinopettaja Rouva Wilkinsson näkee Billyn potentiaalin ja suorastaan vaatii tätä kurkottamaan kohti unelmia ja työskentelemään haluamansa asioiden eteen. Ilman rouva Wilkinssonin tukea ja kannustusta Billy ei välttämättä pääsisi tavoitteisiinsa. Hän on kiistatta Billyn elävä mentori. 

Billyn edesmennyt Äiti edustaa myös henkistä opettajaa, joka on aina läsnä Billyn elämässä kuolemastaan huolimatta, rakastaa Billyä sellaisena kuin hän on ja rohkaisee häntä olemaan oma suora ja vilpitön itsensä. 

Lopussa Billy käy kiittämässä ja hyvästelemässä molemmat äidit. 

Debbie

Debbien roolin analysoin hieman eri tavalla. Siitä lisää toisessa kohtaa. 

DEBBIE - Billyn varjo

Päädyin analyysissani etenemään seuraavanlaista "tutkintalinjaa" pitkin:

DEBBIE edustaa BILLYN VARJON FEMINIINISTÄ PUOLTA eli ANIMUSTA

Carl Jungin teorian mukaan varjo on ihmisen tiedostamaton, kehittymätön ja torjuttu puoli. Animus on miehessä oleva naiseus, feminiininen puoli; anima on naisessa oleva miehuus, maskuliininen puoli.

Unibaletissa Billy tanssii aikuisen, miespuolisen varjonsa kanssa, mutta kohtauksia naispuolisen varjon (animus) eli Debbien kanssa on enemmän.

DEBBIEn hahmossa on paljon yhteneväistä Billyn kanssa:

* Billyn isä haluaa, että Billy käy nyrkkeilemässä; Debbien äiti haluaa, että Debbie käy baletissa, eikä Debbiellä omien sanojensakaan mukaan ole muuta vaihtoehtoa

* Billyn äiti on kuollut; Debbien isästä on tullut alkoholisti eli eräänlainen 'elävä kuollut'.

* Billy isä ei ymmärrä pojan halua tanssia eli ei näe poikaansa sellaisena kuin hän on; Debbie yrittää saada äitiinsä yhteyttä, mutta tällä on aina jotakin muuta tekemistä. Äiti ei kuule ei näe Debbietä sellaisena kuin hän on.

* Billy haukkuu Debbietä surkeaksi tanssijaksi; Debbie haukkuu Billyä surkeaksi tanssijaksi.

*****

Debbien ja Billyn ensimmäinen dialogi:

(RVA WILKINSON poistuu, DEBBIE perässään. BILLY pysäyttää DEBBIEN.)

BILLY: Mitä sä tuumaat?

DEBBIE: Että sä oot luultavasti kusipää.

(DEBBIE sammuttaa valot ja poistuu. BILLY tanssii varjotanssinsa.)

Analyysin tasolla: Debbien kohtaamisen jälkeen Billy tanssii LUONNOLLISESTIKIN varjonsa kanssa! Tämä Billyn (parenteesin mukaan pimeässä eli piilossa, näkymättömissä, tiedostamattomassa tapahtuva) ensikohtaaminen animuksensa kanssa ei kuitenkaan vielä ole kovin lämminhenkinen.

*****

Seuraavan Debbien kohtaamisen jälkeen Billy päätyy uudelleen balettitunnille.

DEBBIE: No meinaaksä mennä uudestaan?

BILLY: Häh? Ai balettiin?

DEBBIE: Monet jätkät harrastaa balettia.

BILLY: Joo, puppelipojat.

DEBBIE: Ei välttämättä.

BILLY: Ketkä sitten?

Analyysin tasolla: Billy käy dialogia animansa kanssa maskuliinisuuteen ja feminiinisyyten liittyvästä problematiikasta.

Samassa kohtauksessa:

BILLY: Oli miten oli, minkä ihmeen takia säkään sinne meet? Sä oot surkee.

DEBBIE: Enkä oo. Sitäpaitsi, ei mulla oo paljon valinnanvaraa.

Analyysin tasolla: Billy yrittää pilkata animaansa, mutta vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole. Valinnanvaran puuttuminen voi lukea tässä myös laajemmin: tulevaisuudennäkymät eivät ole lupaavat, joten ehkä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa muuttumisen riski - ja mennä balettiin.

*****

Balettitunnilla:

DEBBIE: Sä oot surkee!

BILLY: En muuten oo!

BILLY: Sä oot surkee.

DEBBIE: Haista paska.

Analyysin tasolla: dialogi, kertoo Billyn sisäisistä ristiriidoista suhteessa omaan feminiiniseen puoleensa.

*****

Billy jäädessä isälleen kiinni baletista hän puolustautuu:

BILLY: (isälle) Tää on älytöntä. Sun pitäis kannustaa mua mun tekemisissä.

DEBBIE: (Billyn isälle) Mä en ymmärrä, miksei se sais harrastaa balettia.

Analyysin tasolla: molemmat repliikit ovat Billyn repliikkejä. Nyt on päästy jo siihen, että Billy ja hänen animansa puolustautuvat yhdessä.

*****

Billy valmistautuu henkisesti balettikoulun pääsykokeisiin:

DEBBIE: Jännittääksua se pääsykoe?

BILLY: Ei oikeestaan.

DEBBIE: Ihme jos ei jännitä. Kun sä oot niin surkee.

BILLY: Eikös sun äitis nimenomaan hoe, että mä oon hyvä.

Analyysin tasolla: myös tämän dialogin voi nähdä Billyn sisäisenä kamppailuna rohkeuden ja pelon välillä.

Samassa kohtauksessa:

DEBBIE: Billy, eksä tykkää musta?

BILLY: En oo miettiny asiaa.

DEBBIE: Jos sä haluut, mä voin näyttää sulle mun paikat.

BILLY: Ei. Ei sun tarvii

Analyysin tasolla: Billy ei ole ihan varma, mitä mieltä olisi animastaan, mutta siinä on jo havaittavissa vietteleviä piirteitä.

*****

Musikaalin lopussa Billyn päästyä Kuninkaallisen Balettikouluun, hän saa osakseen kaikkien balettityttöjen - ja Debbien - ihailun. Kaikki tämä kulkee käsikkäin Billyn henkilökohtaisen prosessin kanssa. Billy ja hänen feminiininen puolensa ovat sovussa keskenään.

Lesley - tarinan AIRUT

Billy Elliotissa kaivosmies Lesleyllä on vain vähän repliikkejä (ne kaikki ovat itse asiassa kirjoitettuna alla), MUTTA jokainen niistä on merkityksellinen, sillä itse asiassa niistä jokainen on OTSIKKO.

Lesley on tarinan AIRUT, sanansaattaja.

Repliikit sisältävät - tarinan muun dramaturgian tavoin - kaksi merkitystasoa, joista toinen ilmentää tarinan reaalimaailmaa ja toinen sisäisen muutosprosessin maailmaa. Repliikeissä on siis ILMITASO ja IDEATASO.

Jos on kysyttävää, tulkaa nykäsemään hihasta. Meidän pitää vetää yhtä köyttä, jos me meinataan saada muutos aikaan. Tätä me on ootettu, jätkät hei!

Analyysin tasolla: Airuen ensimmäinen "tiedonanto" koskee sitä, että tämä henkilö opastaa (katsojia) tarvittaessa. Jatkorepliikin toinen merkitys kuuluu: on aika muuttua (sisäisesti), ja se on odotettu ja tärkeä asia, jonka eteen kaikkien pitää tehdä töitä.

Moi! Kytät kuskaa jo rikkureita. Menoks!

Analyysin tasolla: Airut muistuttaa katsojia siitä, että tässä yhteisössä ei katsota hyvällä yhteisestä rintamasta lipeämistä.

Tony! Tony! Pollarit on tulossa. Kaikki ulos takaovesta. Nyt!

Analyysin tasolla: Airut tiedottaa, että joku koittaa estää muutoksen. Nyt pitää yrittää säilyttää vapautensa.

Mitä helvettiä meidän muka pitäs tehä sitten?

Analyysin tasolla: Airut esittää kysymyksen, että jos muutosta ei kerran saada aikaan, niin mitä sitten on tehtävissä? Tämän repliikin jälkeen kaivosmiesten toiminnnan suunta muuttuu ja he alkavat tukea Billyä.

Mitä kuuluu, Billy? Menikö pääsykoe hyvin? --- Mä pidän peukkua.

Analyysin tasolla: Airut ilmaisee, että muutos on hyvä asia ja sitä pitää tukea.