Olen Niin kuin taivaassa näytelmän kuiskaaja. Olen ollut mukana liki seitsemässäkymmenessä harjoituksessa, istuen suurimman osan niistä samalla eturivin - jokseenkin keskimmäisellä - paikalla.

Harjoitusprosessin edetessä aloin vähitellen näkemään tarinan takana toisen kertomuksen. Niin kuin taivaassa olikin palampsesti! Se on kirjallisuudentutkimuksen termi, ja merkitsee kaunokirjallista teosta, jossa on selvästi hyödynnetty jotakin aiempaa teosta. Tämä on tehty siten, että vanha kirjoitus usein häämöttää tai on tunnistettavissa tekstin alta. Termi viittaa sellaisiin kaunokirjallisiin teoksiin, joissa on erotettavissa useampi kuin yksi kerros tai merkitystaso.

Niin kuin taivaassa kertoo kuuluisasta kapellimestarista Daniel Dareuksesta, joka sydänkohtauksen saatuaan päättää lopettaa uransa. Hän palaa kotikyläänsä Ljusåkersiin, jossa päätyy pian seurakunnan kanttoriksi ja johtamaan kylän kirkkokuoroa.

Näytelmästä on haluttaessa luettavissa länsimaisen kulttuurin kenties tunnetuin tarina. Juoni kulkee rakenteellisesti Jeesuksen elämän jalanjälkiä hänen syntymästään aina ristiinnaulitsemiseen, ylösnousemukseen ja taivaaseen astumiseen. Tätä lukutapaa seuraten Ljusåkersin kylä vertautuu Beetlehemiin ja Nasaretiin, usko jopa hengelliseksi luonnehdittavaan kokemukseen musiikista ja kuorolaiset opetuslapsiin. Danielin kohtaamissa henkilöissä voidaan nähdä - joissakin useampiakin - heijastumia Jeesuksen elämään vaikuttaneista historiallisista henkilöistä sekä uskonnollista ja myyttisistä hahmoista. Näytelmän läpi esiintyy hienovaraisesti uskonnollisia symboleja, ja kohtauksista on löydettävissä viittauksia raamatun kertomuksiin.

Kun Jeesuksen tarina irrotetaan uskonnollisesta viitekehyksestä, siinä esiintyvät teemat ovat tuttuja myös moraalifilosofisista suuntauksista. Ne ovat myös hyvin arkipäiväisiä ja läsnä meidänkin jokapäiväisessä elämässämme.

Näytelmä on runsaudensarvi, josta on mahdollista löytää uusia asioita useidenkin katsomiskertojen jälkeen. Tutkin tarinasta löytyviä aiheita läpi harjoituskauden, mutta mitä sitten löysin?

Hyvän ja pahan taistelu on vuosituhannesta toiseen - niin taiteessa kuin viihteessä - varioitu klassinen teema ja tarinan yksi tunnistettavimmista aiheista. Erehtyväisyyden, inhimillisten heikkouksien ja vajavaisuuden, toisen tahallisen tai tahattoman loukkaamisen ja vahingoittamisen vastapainona, toivoa ja lohtua tuovat anteeksisaamisen ja -antamisen mahdollisuus. Lisäksi löydettävissä on kristillisen sanoman yksi tärkeimmistä peruspilareista eli lähimmäisenrakkaus erilaisissa ilmenemismuodoissa, mutta myös yksilön henkilökohtainen tarve, pelko ja uskallus rakastaa ja tulla rakastetuksi. Kuorolaisten (=opetuslasten) kautta ilmenee voimakkaasti myös inhimillinen kaipuu yhteisöllisyyteen, liittymiseen ja jakamiseen. Danielin (=Jeesuksen) tarinan yhtenä merkittävänä tehtävänä on näyttää, kuinka yksilön on mahdollisuus auttaa yhteistöä tai äärimmilleen vietynä jopa uhrautua sen puolesta; vastaavasti kuorolaiset ilmentävät yhteisön kykyä auttaa kantamaan yksilön, jopa elämämittaisia, taakkoja. Eikä kuoleman hyväksyminen ja kohtaaminen ihmisiä ikuisesti pohdituttavana kysymyksenä, liene teemoista vähäisin. Kaikkiin näihin ikuisiin kysymyksiin eri uskonnot ja filosofiat ovat kautta aikojen pyrkineet vastaamaan.

Niin kuin taivaassa on toki myös itsenäinen teos, joka on mahdollista katsoa myös sellaisenaan.

Minulle tämä näytelmä kertoo:

… kuinka ihminen oppii hyväksymään kuolevaisuutensa ja lopulta kohtaamaan sen

… kuinka kuoleman kohtaaminen ja hyväksyminen ilman pelkoa on mahdollista, jos on elämässään saanut kokea rakkauden (henkilökohtaisen tai yhteisön)

… kuinka tärkeitä ovat ystävät, joiden kanssa iloita ja jakaa vaikeat hetket

… että tärkeintä on rakkaus - uskallus rakastaa ja tulla rakastetuksi

******

(Teksti on alunperin julkaistu 2016 näytelmän käsiohjelmassa. Muokkasin nyt hieman sen kirjoitusasua, ja lisäsin viimeisen kappaleen toisesta samaa aihetta käsitelleestä materiaalistani.)

Avaan tässä kirjoituksessa kaksi versiota Niin kuin taivaassa -näytelmän kohtauksista. Toinen kuvaa sen sisältöä ja toinen vastaavuutta tai edustusta suhteessa Jeesuksen tarinaan ja kristinuskoon. Kävin näytelmän nyt uudelleen läpi muutaman vuoden jälkeen, ja se sävähdyttää minua edelleen. Miten hieno ja monitasoinen dramaturgia!

Tapahtumat sijoittuvat talven ja kesän välille eli joulun, pääsiäisen ja helluntain kirkollisten pyhien yhteyteen. Näytelmä alkaa joulusta eli Jeesuksen syntymäjuhlasta, jolloin päähenkilö Daniel palaa kotikyläänsä. Keväällä, eli pääsiäisen aikaan, Daniel erottaan kanttorin tehtävästä ja Conny yrittää tapaa hänet. Tämä vertautuu analyysissäni ristiinnaulitsemiseen. Näytelmän lopussa eletään alkukesää. Kuoro on päässyt vihdoin matkalle Wieniin, jossa heidän on tarkoitus laulaa. Daniel kuitenkin kuolee ennen kuin pääsee johtamaan konserttia. Näen Wienin konsertin verrannollisena Jeesuksen ylösnousemuksen juhlaan eli helluntaihin.

PROLOGI

Niin kuin taivaassa: Uusi asukas Daniel (=Jeesus) on saapunut kylään. Kyläläisiä käy häntä tervehtimässä. Samalla tulee esitellyksi muutamia tarinan/raamatun keskeisiä henkilöhahmoja:

* Lena, kuorolainen (=Maria Magdalena, myös suojelusenkeli)

* Arne, kuorolainen (=opetuslapsi Simon Pietari)

* Stig, kirkkoherra (=Pontius Pilatus, ylipappi Kaifas, myös kirkko instituutiona)

* Conny, kyläläinen (=Saatana)

MYÖS: 3 itäisen maan viisasta miestä tuovat lahjoja (Stig: raamattu, Lena: ruokakori, Arne: pyörä)

Taivaassa: Jeesus tulee maan päälle, syntymä, joulunaika

2. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Daniel piipahtaa kuoroharjoituksissa. Kuoro esittää hänelle sädekehiin ja enkelinsiipiin koristautuneina laulun “Jouluyö, juhlayö”.

Taivaassa: Enkelikuoro laulaa “Jouluyö, juhlayö” Jeesuksen syntymän kunniaksi (”Kristus syntynyt on”).

3. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Conny hakkaa vaimonsa Gabriellan.

Taivaassa: Saatanan (=Conny) hahmo esitellään.

4. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Daniel tunnistaa Connyn, joka on koulukiusannut häntä lapsena.

Taivaassa: Jeesus tunnistaa Saatanan (=kiusaajansa).

5. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Daniel pestautuu kanttoriksi.

Taivaassa: Jeesus aloittaa toimintansa.

6. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Daniel aloittaa kuoron opettamisen ihan alkeista.

Taivaassa: Teemana 'uskon harjoittaminen'.

7. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Ristivetoa. Kirkkoherra Stig epäilee Danielin opetusmetodeja. Daniel hermostuu jatkuvista keskytyksistä ja kuorolaisten keskittymättömyydestä.

Taivaassa: Kaifas/Pontius P. ei lämpene uusille uskonharjoittamisen tavoille. Temppelin tyhjennys (”ei tätä uskoa=musiikkia näin harjoiteta”).

8. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Stig (=Pontius Pilatus) ja Inger (=Pilatuksen vaimo)

Taivaassa: Teemana 'uskonto, sen traditiot, harjoittaminen ja tavat'.

9. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Ääni löytyy. Kuoro onnistuu laulamaan yhdessä kauniisti soivan harmonian.

Taivaassa: Teemana hengellinen kokemus.

10. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Tapaamisia. Kollaasi erilaisia kohtaamisia kuorolaisten kanssa. Daniel opastaa Lenaa löytämään oman äänensä Siv tuntee ulkopuolisuutta Arne tarjoaa kakkukahvit tulevan kuorojuhlan kunniaksi Conny raahaa Gabriellan väkivaltaisesti pois harjoituksista. Lena auttaa Torea.

Taivaassa: Sisältää mm. keskustelua hengellisyydestä ja uskosta, viittaus kertomukseen Jeesuksen ensimmäisestä varsinaisesta hengellisestä kokemuksesta (Raamatussa 12v. = täysi‐ikäisyys silloin, näytelmässä 19v. = täysi‐ikäisyys nykyään). Lenan ja Toren kohtaamisen teemana 'lähimmäisenrakkaus'

11. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Kantelua. Siv valittaa Stigille Danielin toiminnasta.

Taivaassa: Juudas valittaa Kaifakselle/Pontius P:lle Jeesuksen toiminnasta.

12. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Juhlat. Tanssia ja laulua. Daniel kuulee laulussa soraääniä. Siv kantelee Danielista.

Taivaassa: Viimeinen ehtoollinen. Jeesus ennustaa Juudaksen kavaltavan tämän. Juudas kantelee Jeesuksesta.

13. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Stigin ja Ingerin avioliitto. Avioparon riita, jossa Inger kyseenalaistaa synnin ja seksuaalisuuden yhteyden.

Taivaassa: Teemana uskon suhde uskontoon ja kirkon tulkintaan raamatusta JA/TAI uskonnon suhde seksuaalisuuden ja synnin käsitteiden yhdistämiseen ja kirkon tulkinta siitä.

14. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Mustasukkaisuutta. Daniel keskustelee Gabriellan kanssa. Stig kuulee keskustelun ja varoittaa Danielia luomasta liian tiiviitä suhteita kuorolaisiin.

Taivaassa: Jeesus keskustelee uskosta opetuslapsen kanssa. Kaifas/Pontius P. uskoo löytäneensä todisteita tuomiota varten.

15. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Gabriellan perheonnen hetki. Gabriellan ja Connyn perheessä on kaikki hetken hyvin. Gabriella päättää ottaa kylvyn.

Taivaassa: Opetuslapsi haluaa ottaa kasteen (=kylpy).

Saatanan piilotettu uhka:

GABRIELLA: Mä taidan mennä kylpyyn. Pärjäätteks te vähän aikaa?

CONNY: Joo. Grillataan sitte sen jälkeen.

GORDON: Isä lupasi että mä saan sytyttää.

(Minua viehättää ja riemastuttaa ihan valtavasti tämänkaltaiset, humoristiset viittaukset tekstin sisällä!)

16. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Tasapainon löytämisestä. Lena opettaa Danielin pyöräilemään.

Taivaassa: Teemana 'suojelusenkeli (=Lena), joka suojelee ja opastaa'.

17. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Kevätkonsertti. Holmfrid hermostuu Arneen irvailuun ja hiljentää tämän. Gabriella laulaa.

Taivaassa: 'Riivaajan' (=Arnen synti) kukistaminen. Uskontunnustus (=laulu).

VÄLIAIKA

Niin kuin taivaassa: Pahoinpidellyn Gabriellan laulu, jonka hän laulaa kylpyammeessa.

Taivaassa: Opetuslapsen kaste. Laulu = hengellisyyden ilmaisu. Kylpy = kaste.

18. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Let the people sing. Arne ilmoittaa, että kuoro on valittu kuorokilpailuun. Daniel vastustaa ensin, mutta suostuu viimein kuorolaisten vuoksi. Siv eroaa kuorosta.

Taivaassa: Jeesus uhrautuu, ja matka kohti kuolemaa ja ylösnousemusta alkaa. Juudas tekee valintansa.

19. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Stigin ja Ingerin riita. Inger yrittää estää Stigiä erottamasta Danielia.

Taivaassa: Pontius P:n vaimo yrittää estää Jeesuksen ristiinnaulitsemistuomion.

20. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Uimassa. Lena kastautuu. Keskustelua pelosta, kuolemasta ja rohkeudesta.

Taivaassa: Maria Magdalenan (=Lena) kaste. Teemana 'ikuinen elämä'.

21. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Stig erottaa Danielin.

Taivaassa: Jeesuksen kuolemantuomio.

22. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Ingerin lakko.

Taivaassa: Pontius Pilatuksen vaimon protesti.

23. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Kuoro valitsee Danielin johtajakseen erottamisesta huolimatta. Sataa, ja kaikki kastuvat. Gabriella on paennut Connya kuoron luokse, kuoro suojelee Gabriellaa.

Taivaassa: Opetuslapset seisovat Jeesuksen rinnalla. Opetuslapsien yhteinen kaste (sade) ‐> he ovat turvassa Saatanalta.

24. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Stig romahtaa ja tunnustaa heikkoutensa, Daniel lohduttaa.

Taivaassa: Teemana 'synnintunnustus/rippi'. Jeesus auttaa ja antaa synninpäästön (=anteeksianto).

25. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Daniel kastautuu jokeen. Conny tulee ja yrittää tappaa Danielin. Kolme naista löytävät Danielin.

Taivaassa: Jeesuksen kaste, ristiinnaulitseminen ja elävänä löytyminen.

26. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Tervetuloa kotiin. Daniel on taas kuorolaisten luona, ja kertoo heille henkilökohtaisesta taakastaan.

Taivaassa: Jeesus on takaisin opetuslapsien luona, ja jakaa heidän kanssaan “ristinsä”.

27. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Ero. Gabriella eroaa Connystä, mutta antaa anteeksi ja kehottaa tätä pyytämään apua.

Taivaassa: Teemana 'pyydä armoa, että pelastuisit'.

28. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Matkalle lähtö. Inger lähtee kuoron matkaan. Siv ei ole enää mukana.

Taivaassa: Pontius P:n vaimo lähtee seuraamaan Jeesusta. Juudas on kuollut.

29. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Perillä Wienissä. Holmfrid antaa Arnelle anteeksi. Andrejn puhelu Danielille.

Taivaassa: Teemana 'syntien anteeksianto ja vapautuminen synnistä'. Jumala (=Andrej) kutsuu.

30. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Kolme sanaa – minä rakastan sinua. Daniel tunnustaa rakkautensa Lenalle.

Taivaassa: Teemana 'suurin niistä on rakkaus'

31. KOHTAUS

Niin kuin taivaassa: Kuin maan päällä –konsertti. Daniel kuolee.

Taivaassa: Jeesuksen taivaaseen astumisen juhla.

DANIEL DAREUS - Jeesus

ANDREJ - Isä Jumala

… on toiminut Danielin huoltajana ja managerina tämän vanhempien kuoleman jälkeen. Hänet voikin nähdä Danielin (sijais)isänä tarinan konkretian tasolla, mutta myös vertauskuvallisesti tämän ns. “todellisena Isänä”. Andrejn puhelu Danielille Wienin matkan aikana vertautuu siihen, kuinka Jumala kutsuu poikaansa takaisin taivaaseen.

CONNY - Lucifer eli langennut enkeli, saatana

… on ehdottomasti osa yhteisöä, mutta toisaalta myös jostain syystä joutunut sen ulkopuolelle - kuten Lucifer. Conny on kiusannut Danielia lapsena. Daniel kertoo, kuinka Conny oli lapsena kehottanut häntä hyppäämään hyppytornista. Kertomuksen voi nähdä vastaavan tarinaa siitä, kuinka ”saatana vei Jeesuksen korkean temppelin harjalle ja sanoi: ’Jos olet Jumalan poika, niin heittäydy alas. Sillä on kirjoitettu, että hän antaa enkeleille käskyn ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen” . Lopulta Conny oli työntänyt Danielin alas, minkä puolestaan voi nähdä viittauksena kertomukseen, jossa ”Herodes käski tappaa ja virtaan heitettävän kaikki alle kaksi vuotiaat pojat”. Connyn henkilö merkkautuu myös tekstin tasolla Saatanaksi kiroilemalla läpi näytelmän VAIN sanalla ”saatana”. Gabriellille Conny kiroaa mm. sanomalla “Saatanan akka”, minkä siis voi näin ollen tulkita myös kirjaimellisesti.

LENA, kuorolainen - Maria Magdalena, opetuslapsi

Lenalla on useita erilaisia poikakavereita. Hänellä on myös ollut avioliiton ulkopuolinen suhde ennen Danielia. Siv merkitsee puheellaan yhteisön pahennusta moniin miessuhteisiin. Tämän henkilön voi siis nähdä edustavan Maria Magdalenaa.

Toisaalta myös arkkienkeli Mikael

LENA: Mun isoisä on maalannut nää enkelit.

DANIEL: Ai jaa.

LENA: Se on hieno ihminen. Kun mä aloitin koulun, isoisä halusi maalata yhden enkelin lisää.

DANIEL: Se on...

LENA: Toi pikkuenkeli tuolla nurkassa. Toi...

DANIEL: …jolla on miekka.

...josta tulee mieleen, kuinka “Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen”. Lena on siis kuvattu enkeliksi, jolla on miekka eli arkkienkeli Mikaeliksi. Mikael ”tunnetaan suojelemisen ja rohkeuden enkelinä, pääasiallinen tehtävä maan päällä on vapauttaa ihmiset peloistaan” . Mikael myös “ohjaa sinua eteenpäin ja auttaa löytämään elämäntehtäväsi, mikäli olet siihen valmis”. Lena auttaakin Danielia tasapainon löytämisessä pyörää ajaessa sekä rohkaisee ja ohjaa häntä muutenkin.

LENA: Tiedätkö, mä nään ne joskus sulla.

DANIEL: Mitkä?

LENA: Siivet. Joskus mä vaan kuulen suhinaa.

DANIEL: Uskotsä enkeleihin?

LENA: Mä olen nähnyt siivet Olgalla ja Torella. Ja Arnella. Sitten on valmis, kun näkee ne kaikilla. Ne voi nähdä, jos harjoittelee.

DANIEL: Lena...

LENA: Mä näen ne sulla.

SIV, kuorolainen - Juudas, opetuslapsi

… on yksi kuorolaisista/opetuslapsista. Siv on mustasukkainen ja allekirjoittaa kirkkoherra Stigin näkemykset uskonnosta ja kirkollisen musiikin harjoittamisesta. Siv ”kavaltaa” Danielin, kuten Juudas kavalsi Jeesuksen. Juudas teki itsemurhan, eikä Siv siis tämänkään tarinan lopussa ole muun kuoron mukana Wienissä.

STIG, kirkkoherra - Kaifas, ylipappi Kaifas/Stig

oli virkamies, joka piti Jeesusta/Danielia vaarallisena kansankiihottajana ja tuomisti/erotti tämän jumalanpilkasta/virkavirheestä. Hän oli vallanhimoinen ylimmäinen pappi, joka kiristi Pilatuksen antamaan kuolemantuomion.

Toisaalta myös Pontius Pilatus

… ”kerrotaan kristillisissä lähteissä vaikuttaneen Jeesuksen tuomitsemiseen ja teloittamiseen. --- vastuu Jeesuksen tuomitsemisesta vieritetään evankeliumeissa ennen muuta toisten juutalaisten (kirkkoneuvosto) niskoille.” ‐ “Pilatus pesee kätensä yleisön edessä vertauskuvallisesti puhtaaksi osallisuudestaan Jeesuksen vereen.” (STIG: Se ei ole enää minun käsissäni.) Toisaalta näen Stigin edustavan myös kirkkoa instituutiona. INGER, kuorolainen - Pontius Pilatuksen vaimo, opetuslapsi Näen Ingerin roolihenkilön edustavan hengellisyyden vastapainona ihmistä, naista, sukupuolisuutta ja ruumiillisuutta. Inger myös kritisoi kirkkoa instituutiona, jota hänen miehensä Stig puolestaan edustaa. Inger vetoaa mieheensä kirkkoherra Stigiin, jottei tämä erottaisi Danielia. Pontius Pilatuksen vaimosta sanotaan: “Hänen vaimonsa, jonka perimätieto nimeää Claudia Proculaksi, kehotti miestään olemaan sekaantumatta oikeudenkäyntiin, sillä hän oli nähnyt varoittavan enneunen.“

INGER: Mä säälin sua. Saarnaat Jeesuksesta ja ristiinnaulitsemisesta, ja nyt sä itse ristiinnaulitset Danielin. Tää ikivanha kuvio vaan toistuu. Kaksituhatta vuotta. Et sä ymmärrä? Rakas Stig älä tee sitä.

ARNE, kuorolainen - Simon Pietari (Simon Kiivailija)

opetuslapsi Simon Pietari kuvataan evankeliumeissa dynaamisena ja impulsiivisena hahmona - mitä myös Arne ehdottomasti tässä näytelmässä on. Hän johti seurakuntaa myös Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kuoro on Arnelle ”sydämenasia”; Arne ”satsaa kuoroon”. Arnen ”syntejä” ovat mm. kiusaaminen ja toisille naljailu sekä jatkuva noituminen. Syntejä on monia, mutta hän saa ne anteeksi.

GABRIELLA, kuorolainen - arkkienkeli Gabriel, opetuslapsi

Arkkienkeli Gabriel kuvataan usein pitkässä punaisessa kaavussa. Hänet ”tunnetaan sopusoinnun, puhtauden, kauneuden ja taiteen enkelinä”. Gabriel myös ”auttaa meitä tuntemaan taiteen syvemmin sekä välittämään tätä kautta korkeita energioita”. Näin ollen on luonnollista, että nimenomaan Gabriellalla on näytelmässä paljon laulettavaa ja kauniita laulusooloja. Ja koska Gabriel on myös syntymisen enkeli, on tämänkin näytelmän Gabriellalla itsellään kaksi lasta.

OLGA, kuorolainen - opetuslapsi

Olga edustaa raamatun tarinan kuuroa, joka saa kuulonsa takaisin. ”Jolla on korvat, se kuulkoon.” Olga kuulee - tai kuuntelee - alussa huonosti tai ollenkaan, mutta oppii vähitellen.

TORE (Arnen serkku), kuorolainen - Andreas (Simon Pietarin veli), opetuslapsi

Tore saa (ensin) Lenan toimesta kokea lähimmäisenrakkauden (”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”). Hän saa myös avaimet seurakuntasaliin eli taivasten valtakuntaan.

ERIK - Pyhä Pietari Suntio

Erikillä on avaimet kirkkoon. Kristinuskossa taivasten valtakunnan avaimilla (myös Pyhän Pietarin avaimet) tarkoitetaan avaimia, jotka Jeesus luovutti Matteuksen evankeliumin mukaan apostoli Simonille tehden tästä Pietarin. Pietari kuvataan usein kyseisten avainten kanssa.

HOLMFRID, viljelijä, kuorolainen - ”kylväjä”

”Kylväjä vertauksen kautta Jumala haluaa puhua siitä, että Hänen sanansa on kuin siemen, joka kylvetään peltoon. Peltoon kylvetty siemen tuottaa aikanaan sadon, joka sitten sadon kypsyessä korjataan talteen.” Holmfrid on kuorolaisista se, joka ymmärtää Danielin sanoman ensimmäisenä. Lopussa Holmfrid toteaa matkalle lähtiessä:

HOLMFRID: Veti tiukaksi, mutta kaikki viljat on nyt kylvetty. Työ on siis saatu päätökseensä.

“Jumala on kaiken elämän lähde”

Harjoituksissa kiinnitin huomiota vesielementin toistumiseen läpi näytelmän, ja päätin perehtyä syventyä aiheeseen tarkemmin.

Ensimmäinen oivallus liittyi kasteeseen, joka on kristillinen sakramentti eli pyhä toimitus. “Lähetyskäskyn mukaisesti kasteessa tullaan Kristuksen opetuslapseksi. Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen, mikä merkitsee samalla kristillisen kirkon jäsenyyttä. Jumalan toiminta kasteessa tuo ihmiset kirkon yhteyteen ja tekee heistä Jumalan lapsia.” Kristillinen kaste

Vähitellen näytelmä paljasti sisältään useita kasteen ilmenemismuotoja.

Lenan kaste

Kohtauksessa “Uimassa” Lenaa kastautuu jokeen ja myöhemmin ui siellä. “Daniel ja Lena pyöräilevät. He tulevat joen rannalla olevaan uimapaikkaan. He pyöräilevät rinnakkain, pitävät toisiaan kädestä jonkinlaisessa tasapainoleikissä. --- He hyppäävät pois pyöriltä lähellä vettä.”

LENA: Uidaanko?

DANIEL: Ei ei ei ei ei ei se on kylmää!

LENA: Mä kastaudun joka tapauksessa.

Samassa kohtauksessa Lena ja Daniel puhuvat ikävistä muistoista ja peloista.

DANIEL: Tuolla on virtapaikka.

LENA: Mä tiedän.

DANIEL: Ne pakotti mut hyppäämään hyppytornista.

LENA: Ketkä?

DANIEL: Conny ja muut pojat. Mä en uskaltanut hypätä. Ne tönäisivät minut veteen ja sydän melkein pysähtyi. Kun mä putosin tuntui kuin ilma olis kantanu mua, ja mä kuulin kohinaa just ennen kun mä sukelsin veden alle.

LENA: Sä asuit täällä pienenä.

DANIEL: Mä en tiedä uskallanko mä pudota sillä tavalla enää.

LENA: Mä olen tiennyt sen koko ajan.

DANIEL: Minkä?

LENA: Että sä pelkäät. (Hiljaisuus.) Sun ei tartte pelätä. Ei ole kuolemaa. Siitä lähtien, kun mun vanhemmat kuoli, mä olen tiennyt sen. Mä olin pieni silloin. Ei tartte hypätä. Veteen voi vaan kävellä.

Tässä kohtauksessa ja em. dialogissa veden virtaaminen edustaa ikävää tapahtumaa ja vaaraa. Kohtauksen lopussa Daniel ja Siv käyvät seuraavan dialogin:

SIV: Sun pitäs varoa.

DANIEL: Ei tässä ole virtapaikkoja.

Mielestäni viittauksen virtapaikkaan voisi kohtauksen yhteydessä rinnastaa tarinaan Herodeksesta, joka “käski tappaa ja virtaan heitettävän kaikki alle kaksi vuotiaat pojat” Virtapaikka siis yhdistyy ajatukseen kuolemasta. Lenan lauseen ”Ei veteen tarvitse hypätä, veteen voi vaan kävellä” voi tulkita siten, että kuolemaa ei ole ja kasteen kautta on mahdollista pelastua ja saada ikuinen elämä, että on mahdollista valita kuoleman tai ikuisen elämän välillä. Edelleen kohatuksen lopussa Siv (=Juudas) tulee paikalle.

Lenan ja Sivin välillä käydään seuraava dialogi:

SIV: Eiks se ole vielä kylmää? (vedestä)

LENA: Se on vaan raikasta. Tuntee elävänsä.

Tässä jälleen kastautuminen eli kaste rinnastuu elämään.

Danielin kaste

Kohtauksessa “Conny sekoaa” Daniel kastautuu joessa juuri ennen Connyn tappoyritystä. “Daniel pyöräilee joelle. Hän menee varovasti veteen. Huuhtoo kasvot. Ensimmäinen auringonsäde leikkii sumussa. Hän vetää syvään henkeä ja kastaa koko vartalonsa veteen.” Tämän jälkeen Conny yrittää tappaa Danielin hukuttamalla tämän, mutta lopulta siinä kuitenkin epäonnistuen. Tappoyrityksen olen kohtausanalyysisssäni tulkinnut vertautuvan Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, jossa Jeesus yritetään tappaa, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleesta. Samaisessa kohtauksessa kolme naista löytää Danielin joesta ja pelastavat tämän.

Gabriellan kaste

Gabriellan tietä kohti kastetta valmistellaan ja käsitellään useammassa kohtauksessa. Gabriella on naimisissa väkivaltaisen ja mustasukkaisen Connyn (vertautuu Saatanaan) kanssa, joka yrittää estää Gabriellan kuoroharrastuksen. Daniel tarjoaa Gabriellalle laulusooloa konsertissa ja ehdottaa, että sitä kokeiltaisi ennen jumalanpalvelusta. Gabriella ei vielä uskalla suostua. Hetkeä myöhemmin Gabriellan perheessä kaikki näyttää yhtäkkiä olevan onnellisesti ja hyvin. Nyt Gabriellan on mahdollista toimia pelkäämättä:

GABRIELLA: Mä taidan mennä kylpyyn. Kevätkonsertissa Arnen ja Holmfridin välillä tapahtuu konflikti, jonka rauettua Gabriella uskaltautuu laulamaan. “Gabriella katsoo Homfridia ja nuotteja. Holmfrid katsoo häntä. Ja alkaa hymyillä. Gabriella hymyilee takaisin. Kaikki hymyilevät, nauravat. He alkavat laulaa. Lena ja Inger pukevat Gabriellalle punaisen mekon. Kuoro valmistautuu hänen takanaan. Kuoro laulaa, soolo on Gabriellan.” Analyysissäni Arnen ja Holmfridin konflikti edustaa ns. riivaajan kukistamista. Avaan tämän tulkinnan hieman myöhemmin, mutta tätä ajatusta vasten on luonnollista, että Gabriella laulaa aiemmista peloistaan huolimatta. Väliajan jälkeen Gabriella laulaa kylvyssä Connyn pahoinpideltyä hänet, koska Gabriella lauloi konsertissa. “Gabriella on kylpyammeessa pahoinpitelyn jäljiltä. Ammeen vieressä on kasettinauhuri. Sieltä kuuluu rosoisesti Gabriellan laulun intro. Hän laulaa omaa stemmaansa hiljaa ja käheästi.” Gabriella siis kuitenkin on päättänyt jatkaa hengellisellä tiellään Connyn (=Saatanan) vastustuksesta huolimatta.

Kuorolaisten kaste

Kuoro kokonaisuudessaan kastuu vesisateessa valitessaan Danielin epäviralliseksi johtajakseen sen jälkeen, kun kirkkoherra Stig on antanut hänelle potkut. “Lähellä vanhaa koulua. Daniel pilkkoo puita. Sataa. Kirves luiskahtaa, Daniel lyö uudelleen. Katselee ympärilleen. Kuoro tulee häntä kohti.” Itse olen parenteesien ystävä. Aina ne eivät tuo ns. mitään uutta kohtaukseen, mutta silloin tällöin niistä voi saada tärkeää tietoa - tai jotain sellaista “salatietoa”, joka kannattaa hyödyntää. Ja tässä tapauksessa esimerkiksi uskon, että koska tekstiin on kirjattu, että kohtauksessa sataa, niin sillä on jokin merkitys. Tässä tapauksessa, kun se vielä yhdistyy kohtauksen tapahtumiin, tulkitsen sen vertauskuvaksi kuoron saamasta kasteesta. Tässä parenteesissa uskon myös kirveen ja holkojenhakkaamisen viittaavan Jeesukseen, joka oli puusepän poika.

Lisäksi näytelmässä on useita veteen viittaavia yksittäisiä kohtia, kuten:

* Daniel alkaa yskiä ja menee vesihanan luo. ”Laske vettä ennen kuin juot. Vesi tulee omasta kaivosta”.

* Danielin saadessa sairaskohtauksen Lena tarjoaa hänelle lasin vettä.

* Olga kertoo tarinaa Danielista: ”...se seisoi joenrannalla ja yhtäkkiä vesi alkoi laulaa.”

* Daniel opettaa kuorolaisia laulamaan: ”Jos me aiomme laulaa yhdessä, meidän on mentävä alkulähteelle. Ytimeen.”

* Lena toteaa Wienissä: ”Tälläkin vesi virtaa kylän läpi”

KYYHKYSET

Kyyhkynen on uskonnollisena symbolina pyhän hengen vertauskuva sekä yleisesti myös rauhan symboli. Veden tavoin linnut esiintyvät näytelmässä useassa kohtaa:

* Tore kysyy: “Kuinka vanhaksi lintu voi elää?”

* Daniel kertoo hetkestä ennen kuolemaansa: “Näin ... vanhan naisen joka ruokki kyyhkysiä...”

* Lena kertoo nähneensä Danielilla siivet - tosin tässä ne yhdistyvät myös ajatukseen enkelistä:

LENA: Tiedätkö, mä nään ne joskus sulla.

DANIEL: Mitkä?

LENA: Siivet. Joskus mä vaan kuulen suhinaa.

DANIEL: Uskotsä enkeleihin?

LENA: Mä olen nähnyt siivet Olgalla ja Torella. Ja Arnella. Sitten on valmis, kun näkee ne kaikilla. Ne voi nähdä, jos harjoittelee.

DANIEL: Lena...

LENA: Mä näen ne sulla.

* Danielin kuollessa parenteesissa kerrotaan: “Lintu lentää katedraalin katossa”.

* Lenan ja Danielin keskustelevat laulamisesta (=uskosta), ja LENA sanoo: Mä pyydän, että sä löydät sen uudestaan. Että kaikki muu pysähtyy ja taivas avautuu…, jolloin OLGA saapuu paikalle todeten: Kuulenks mä kyyhkysten kuhertelua? Kyyhkynen/pyhä henki teemaa penkoessani, löysin jostakin lähteestä löysin seuraavan kuvauksen: “Jeesuksen noustessa vedestä hän näki ”Jumalan Hengen tulevan alas niin kuin kyyhkysen”. (Matt. 3:16)

Ja vielä lopuksi lyhyt lista näytelmässä esiintyvistä yksittäisistä raamatun heijastuksista:

SYMBOLEJA ja VASTAAVUUKSIA

• musiikki = usko, hengellisyys

• kuorolaiset = opetuslapset = myös arkkienkelit

• Ljusåkersin kylä, Danielin kotikylä = Betlehem ja/tai Nasaret

• Jeesuksen isä oli puuseppä ja opetti Jeesukselle taitojaan = Daniel hakkaa halkoja ja näyttää Lenan mukaan ”eksyneeltä metsurilta”

• Jeesuksen äiti Maria opetti tämän rukoilemaan = Danielin äiti vei Danielin viulutunneille